Koulutuksen kehittämistarpeita ja -näkymiä

Suomen koulutusjärjestelmää pidetään kansainvälisesti aivan huipputasoisena ja monet PISA -tutkimuksetkin osoittavat opetuksen olevan hyvällä tasolla. Ongelmiakin silti on ja kehittämistarpeita löytyy. Erä suurimpia haasteita on saada nuoret valmistumaan ammatteihin yhä nopeammin ja sitten toisaalta myös pysymään työelämässä pitkään. Suomi tarvitsee tällä hetkellä osaavaa työvoimaa, ja koulutuksen tehtäväksi jää varmistaa, että sitä on.

Hallitus nostaa esiin koulutuksen kehittämistarpeita

Koulutuksessa keskeiseen asemaan on nostettu osaaminen, korkean sivistystaso, luovuus ja innovatiivisuus. Näiden katsotaan olevan keskeisessä asemassa Suomen menestymiselle, mikä näkyy näiden asioiden painottamisena silloin, kun puhutaan koulutuksen kehittämistarpeista. Hallitusohjelma korostaa myös koulutusjärjestelmän kehittämistä kokonaisvaltaisesti ja siten, että se paremmin vastaisi globaaliin haasteeseen ja väestön- ja ammatinrakenteen muutoksiin.
Eräänä koulutuksen kehittämistarpeena nähdään myös tasa-arvoisuuden kehittäminen kautta koulutuksen ja sen laadun lisääminen aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Konkreettisiksi painopisteiksi tällä saralla otettiin muuan muassa ryhmäkokojen pieneneminen ja erityis- ja tukiopetuksen vahvistaminen.

Tavoitteena on osaava työvoima myös tulevaisuudessa

Pitkällä tähtäimellä kaikenlaisten laadunhallinta- ja kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on varmistaa laadukas työvoima tulevaisuudessa. Tässä yhteydessä täytyy muistaa, että tämän hetken peruskoululaiset ovat työelämässä vielä 2060 -luvulla, joten ei ole aivan saman tekevää, kuinka näitä asioita hoidetaan. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttääkin yhä pienenevien ikäluokkien korkeaa osaamista ja sivistystasoa, joten siksikin kehittämistoimenpiteitä tarvitaan kautta koko koulutusjärjestelmämme.
Tässä onkin rutkasti haastetta, sillä ensi vuosikymmenestä aina vuoteen 2030 saakka työelämästä poistuu vuositasolla 11 000 – 12 000 henkilöä enemmän kuin sinne tulee uutta työvoimaa.

Avautuvien työpaikkojen täyttäminen edellyttää työllisyysasteen yleisen nostamisen lisäksi myös nuorten ikäluokkien mahdollisimman täysimääräistä työllistymistä sekä aikuisväestön uudelleen kouluttautumista. Tämä on tärkeää siksi, että työmarkkinat eivät ole sillä tavalla tasaiset, ettei niissä tapahtuisi enää mitään muutoksia. Ja onhan se uudelleen kouluttautumisen tarve nähty jo nytkin, kun monia irtisanomisia ja YT- neuvotteluja käydään kaiken aikaa. Eikä ole mikään uusi asia sekään, että nuoret halutaan töihin yhä nopeammin. Heidän halutaan siis valmistuvan ammatteihinsa yhä nopeammassa tahdissa.

Myös opetus vaatii kehittämistoimenpiteitä

Kaikkien näiden tavoitteiden saavuttamiseksi pyritään kehittämään myös itse opetusta. Opetusta kehitetään kaikilla koulutusasteilla, vaikka Suomessa opetuksen tasoa pidetäänkin jo nytkin varsin korkeana. Tästä huolimatta yli 12 000 nuorta on vaarassa jäädä julkisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Nämä nuoret koostuvat heikoin arvosanoin perusopetuksen suorittaneista, perusopetuksen keskeyttäjistä, jatkokoulutukseen hakeutumattomista ja opintonsa keskeyttäneistä. 12 000 on iso määrä ja sopii vain miettiä, mistä moinen määrä lopulta johtuu? Onko opetuksen tasossa sittenkin vielä petrattavaa? Pitäisikö koulutusjärjestelmässämme olla enemmän valinnan varaa? Pitäisikö erilaisia tukitoimia olla enemmän?

Kaikki mukaan koulutukseen

Vapaa sivistystyö on koulutuskentällämme se, joka haluaa ylläpitää kansalaisten elinikäistä oppimista ja auttaa yhteiskunnan eheyden ja tasa-arvon sekä aktiivisen kansalaisuuden ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten tukemisessa. Vapaan sivistystyön kenttä on tärkeä, ja hallitusohjelma lupasikin jatkossakin säilyttää sen toimintaedellytykset. Erityiseksi kehityshaasteeksi vapaalle sivistystyölle katsottiin maahanmuuttajien ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden sivistysmahdollisuudet. Varsinkin maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon kehittymisen tukemista painotettiin tällä sektorilla.

Konkreettisia toimenpiteitä

Jotta opiskelijat saataisiin nopeammin koulunpenkiltä työelämään, on tehty muutamia toimenpiteitä, joiden toivotaan vaikuttava tähän:

  • Opintotukikuukautta kohti pitää suorittaa enemmän opintopisteitä kuin ennen.
  • Opintolainan valtiontakaus myönnetään kaikille opintorahaa saaville automaattisesti.
  • Toivotaan lainan käyttämistä mielummin kuin opintojen kanssa saman aikaista työssäkäyntiä.
  • Asumiseen annettaan tukea opintojen ajalta.
  • Opintoihin käytettävää aikaa on rajattu.

Muun muassa näistä asioista saa lisätietoa helpimmin Kelan sivuilta osoitteesta www.kela.fi. Myös oppilaitoksista ja suoraan Kelan toimistoista on mahdollista saada neuvontaa.

Jos kaipaa lisätietoa hallitusohjelman ja koulutuksen välisistä asioista, kannattaa vierailla Opetushallituksen nettisvuilla osoitteessa www.oph.fi tai Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla osoitteessa www.minedu.fi.

Kuulemme mielellämme kokemuksia sinulta

      Jätä kommentti

      This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.