Monet ostajat haaveilevat uudesta huvilasta, jossa aika ei ole tehnyt tepposiaan, eivätkä nurkat natise remonttia. Uudessa rakennuksessa voi aloittaa elämisen kuin puhtaalta pöydältä varmana siitä, että rakentamisessa on otettu huomioon tämän päivän vaatimukset ja rakennussäädökset. Monessa mielessä uusi onkin huolettomampi valinta kuin remonttikohteen ostaminen.
Remontoitavissa huviloissa viehättää kuitenkin juuri se, mikä uusista rakennuksista puuttuu: eletyn elämän merkit, historia, entisaikojen rakennustekniikka ja miljööstä huokuva nostalgia. Osa vanhaan huvilaan satsaavista tekee laskelmansa tarkoin ja päättää remonttikohteen ostamisesta puhtaasti taloudellisista syistä, osa yksinkertaisesti siksi, ettei osaa olla tekemättä mitään ja vanha rakennus tarjoaa juuri sopivasti työtä. Vaikka remontointi voi tulla halvemmaksi kuin uuden ostaminen, on hyvä muistaa, että remonttikohteiden kohdalla etukäteen tehdyistä laskelmista lipsuminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Fiksu penninpyörittäjä laskeekin rahoituksen tarpeen reilusti yläkanttiin.
Huvilapakettien hinta on yleensä 60 000 eurosta ylöspäin aina yli 200 000 euroon asti. Ammattirakentaja voi toki rakentaa huvilan myös itse, jolloin ulkopuoliset tahot eivät nosta hintaa, mutta pienenkin huvilan rakentaminen on niin iso projekti, ettei siihen nykypäivänä monikaan ryhdy. Huvilan hintaan vaikuttaa tietysti koko ja haluttu mukavuustaso: Halutaanko sähköt ja juokseva vesi, entä täytyykö huvilan olla talviasuttava? Tarvitaanko vesivessa? Lisäksi hintaa nostavat sijainti ja tontin maasto. Jos tontti sijaitsee esimerkiksi saaressa, on sinne vaikeaa ja kallista kuljettaa rakennustarvikkeita ja saada työvoimaa. Monessa tasossa oleva mäkinen tontti saattaa myös nostaa rakennuskustannuksia, jos rakennusta joudutaan muokkaamaan maastoon sopivaksi. Tietysti itse tekemällä säästää ja uudehkolla huvilalla on suuri jälleenmyyntiarvo, ainakin jos sijainti on hyvä.
Yksi vaihtoehto on ostaa remonttikohde, jonka remontin ostaa ulkopuolelta, mutta moni remonttikohteen ostaja on sitä käsityöläistyyppiä, joka nauttii talonsa eteen puurtamisesta, eikä suurin surminkaan tahdo ulkopuolisia sekaantumaan projektiinsa. Jo ennen remonttikohteen ostoa on talolle tehtävä kuntotarkastus, jonka pohjalta talon ostamista harkitaan, remonttia vaativat kohteet kartoitetaan, ja menoarvio tehdään. Ulkopuolista apua voidaan tarvita mm. sähkötöissä ja tietämys paloturvallisuusasioista kannattaa päivittää ennen remonttiin ryhtymistä. Vanhankin talon remontointi voi kestää vuosia, mutta vaivannäkö kannattaa.
Se, ostaako uuden huvilan vai remontoiko vanhaa on makuasia. Jos jo entuudestaan tietää vihaavansa remontointia, ei remonttikohteen ostamista kannata edes miettiä. Harkita kannattaa myös silloin, jos elämä on niin hektistä, ettei remonttiin riitä energiaa tai aikaa.